Osakeyhtiön perustaminen 2026: koko prosessi

Osakeyhtiössä osakkeenomistajat eivät vastaa yhtiön velvoitteista henkilökohtaisesti (osakeyhtiölaki 1:2). Käyn tässä oppaassa läpi, miten osakeyhtiö perustetaan vuonna 2026, mitä se maksaa ja mitkä päätökset kannattaa tehdä ennen perustamisilmoitusta.

1. Milloin osakeyhtiö kannattaa?

Tarkkaa euromääräistä rajaa, jonka jälkeen osakeyhtiö alkaa kannattaa, ei ole. Raja riippuu siitä, paljonko nostat rahaa omaan käyttöösi ja paljonko yhtiöön kertyy varallisuutta. Osakeyhtiötä kannattaa harkita, kun:

• voittoa jää enemmän kuin nostat omaan käyttöösi: yhtiö maksaa voitostaan 20 %:n yhteisöveroa (tuloverolaki 124 §), ja oma verotuksesi alkaa vasta, kun nostat varoja palkkana tai osinkona
• toimintaan liittyy riskejä, joista et halua vastata henkilökohtaisella omaisuudellasi
• tarvitset sijoittajia tai muita osakkaita: toiminimellä on aina vain yksi omistaja

Pienessä tai sivutoimisessa toiminnassa toiminimi on yleensä kevyempi, koska hallintoa on vähemmän. Tarkempi vertailu: toiminimi vai osakeyhtiö.

2. Perustamisen kustannukset 2026

Laske mukaan nämä erät:

• PRH:n käsittelymaksu: 300 €, kun yhtiö perustetaan YTJ-palvelun ohjatulla perustamispaketilla, ja 400 €, kun perustamisilmoitukseen liitetään itse laaditut asiakirjat (PRH:n maksuasetus 1216/2025, muutettu 171/2026). Maksu menee suoraan PRH:lle, ei meille.
• Osakepääoma: ei pakollinen, eli yhtiön voi perustaa 0 €:n osakepääomalla (katso kohta 3).
• Palvelumaksumme: 495 €. Hintaan kuuluvat perustamisasiakirjat, kaupparekisteri-ilmoitus sekä vero- ja työnantajarekisteröinnit.
• Kirjanpidon aloitusmaksu: 99 € kertamaksuna (asiakkuuden käynnistys, alkusaldot ja rekisteröintien tarkistus).
• Yritystili: pankki perii omat maksunsa hinnastonsa mukaan.

Ohjattu perustamispaketti on mahdollinen, kun osakkeilla ei ole merkintähintaa ja osakepääoma on 0 €, osakkeenomistajat ovat täysi-ikäisiä henkilöitä ja vakiomuotoinen yhtiöjärjestys riittää. Lisäksi kaikilla osakkeenomistajilla, hallituksen jäsenillä ja mahdollisella toimitusjohtajalla on oltava suomalainen henkilötunnus ja Suomi.fi-tunnistukseen käyvä tunnistustapa, kuten verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Myös mahdollisilla tilintarkastajilla, prokuristeilla ja edustamiseen oikeutetuilla on oltava suomalainen henkilötunnus.

Perustamisen jälkeen kirjanpito maksaa 99, 149, 199, 299 tai 349 €/kk tositemäärän mukaan ja osakeyhtiön tilinpäätös veroilmoituksineen 480 € vuodessa. Hintamme ovat alv 0 %, ja niiden päälle tulee alv 25,5 %. Maksat vain sen, mitä hinnastossa lukee: muuta ei laskuteta, ellei siitä ole sovittu kanssasi etukäteen.

3. Osakepääoma: pakollinen vai ei?

Yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole ollut vähimmäisosakepääomaa 1.7.2019 alkaen, joten yhtiön voi perustaa 0 €:n osakepääomalla. Vähimmäispääoma koskee enää julkista osakeyhtiötä (80 000 €, osakeyhtiölaki 1:3).

Osakepääoman määrä vaikuttaa silti perustamiseen:

• YTJ-palvelun ohjattu perustamispaketti (PRH:n maksu 300 €) edellyttää, että osakepääoma on 0 € eikä osakkeista makseta merkintähintaa. Muuten tehdään perustamisilmoitus, ja maksu on 400 €.
• Suomi.fi:n ohjeen mukaan ilman osakepääomaa perustettavalle yhtiölle avataan pankkitili vasta, kun yhtiö on rekisteröity kaupparekisteriin. Jos osakepääomaa maksetaan, tili avataan jo ennen rekisteröintiä, jotta pääoman voi maksaa sille.
• Vain täysin maksetut osakkeet voidaan ilmoittaa rekisteröitäviksi (osakeyhtiölaki 2:8).

Osakkeiden merkintähinnan voi maksaa rahan sijasta myös muulla omaisuudella, esimerkiksi koneilla tai autolla (apportti). Omaisuudella on oltava yhtiölle vähintään maksua vastaava arvo, ja rekisteri-ilmoitukseen liitetään aina tilintarkastajan lausunto (osakeyhtiölaki 2:6 ja 2:8).

Osakepääomalla on merkitystä myös myöhemmin: jos tappiot vievät yhtiön oman pääoman negatiiviseksi, hallituksen on tehtävä siitä viipymättä rekisteri-ilmoitus (katso kohta 7).

4. Yhtiöjärjestys: mitä siinä pitää olla?

Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön toiminimi, kotipaikkana oleva Suomen kunta ja toimiala (osakeyhtiölaki 2:3). Tilikaudesta määrätään joko yhtiöjärjestyksessä tai perustamissopimuksessa (2:2).

YTJ-palvelun ohjattu perustamispaketti luo perustamissopimuksen ja vakiomuotoisen yhtiöjärjestyksen ilmoittamistasi tiedoista, kuten toiminimestä, toimialasta, tilikaudesta ja kotipaikasta. Jos vakiomuotoinen yhtiöjärjestys ei riitä, yhtiöjärjestys laaditaan itse ja ilmoitus tehdään perustamisilmoituksena, jonka PRH:n maksu on 400 €. Esimerkiksi erilajisista osakkeista on aina määrättävä yhtiöjärjestyksessä (3:1).

Osakassopimus on eri asia: se on osakkaiden keskinäinen sopimus eikä osa yhtiöjärjestystä.

5. Perustamisen vaiheet askel askeleelta

1. Päätä toiminimi ja tarkista PRH:n maksuttomasta Yrityksen nimipalvelusta, onko nimi rekisteröitävissä. PRH vertaa nimeä muun muassa rekisterissä ja vireillä oleviin nimiin sekä tavaramerkkeihin ja tutkii sen lopullisesti vasta ilmoituksen jälkeen. Ilmoitukseen voi antaa kolme nimivaihtoehtoa.
2. Päätä osakkaat, osakkeet ja osakepääoma. Osakepääoma vaikuttaa siihen, voitko käyttää ohjattua perustamispakettia (kohta 2).
3. Päätä hallitus. Hallitukseen valitaan yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, ja jos jäseniä on alle kolme, tarvitaan ainakin yksi varajäsen (osakeyhtiölaki 6:8). Vähintään yhdellä varsinaisella jäsenellä on oltava asuinpaikka ETA-alueella, ellei PRH myönnä lupaa poiketa tästä (6:10). PRH arvioi varajäsenet erikseen: jos yksikään varajäsen ei asu ETA-alueella, lupa tarvitaan kaikille varajäsenille. Myös mahdollisella toimitusjohtajalla on oltava asuinpaikka ETA-alueella, tai hän tarvitsee luvan. Luvan tarpeen ratkaisee asuinpaikka, ei kansalaisuus. PRH ei yleensä myönnä lupaa, jos koko hallitus asuu ETA-alueen ulkopuolella.
4. Laadi ja allekirjoita perustamissopimus ja yhtiöjärjestys. Kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat perustamissopimuksen (osakeyhtiölaki 2:1). Ohjatussa perustamispaketissa palvelu luo asiakirjat, ja ne allekirjoitetaan palvelussa.
5. Hae tarvittaessa PRH:n lupa. Hakemukseen liitetään oikeaksi todistetut kopiot perustamissopimuksesta ja yhtiöjärjestyksestä, ja lupapäätöksestä liitetään oikeaksi todistettu kopio perustamisilmoitukseen. Perustamisilmoituksen kolmen kuukauden määräaika lasketaan perustamissopimuksen allekirjoittamisesta, joten se kuluu myös luvan käsittelyn ajan. PRH perii hakemuksesta 150 € jokaisesta henkilöstä, jolle lupaa haetaan, ja 6,50 €:n laskutuslisän. Hakemuksen laatiminen on meille lisätyötä, ja sen hinnasta sovitaan kanssasi ennen kuin aloitamme.
6. Tee perustamisilmoitus YTJ-palvelussa kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta, muuten perustaminen raukeaa (2:8). Ohjattu perustamispaketti on tehtävä loppuun 60 päivän kuluessa sen aloittamisesta. Paperilomakkeilla ei voi ilmoittaa 1.1.2026 alkaen. Hae samalla ilmoituksella yhtiölle tarvittavat verorekisteröinnit, kuten ennakkoperintärekisteri. Ilmoituksen allekirjoittaa hallituksen jäsen tai varajäsen, ja lisäksi kaikki hallituksen jäsenet ja mahdollinen toimitusjohtaja allekirjoittavat vakuutuksen siitä, että perustamisessa on noudatettu osakeyhtiölakia (2:8). PRH:n käsittelymaksu maksetaan palvelussa allekirjoittamisen jälkeen.
7. PRH käsittelee ilmoituksen. Ilmoitusta tehdessäsi valitset, lähettääkö PRH kaupparekisteriotteen ja mahdollisen korjauspyynnön sähköpostitse vai paperipostissa. Käsittelyn etenemistä voi seurata PRH:n Virre-tietopalvelusta. Kun yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, se on syntynyt (osakeyhtiölaki 2:9), ja saat kaupparekisteriotteen valitsemallasi tavalla.
8. Avaa yritystili. Ilman osakepääomaa tili avataan rekisteröinnin jälkeen kaupparekisteriotteella. Jos yhtiöön maksetaan osakepääomaa, tili avataan jo ennen rekisteröintiä (katso kohta 3).
9. Selvitä arvonlisävero. Arvonlisäverovelvolliseksi on ilmoittauduttava, kun liikevaihto ylittää 20 000 € kuluvana tai edellisenä kalenterivuonna (arvonlisäverolaki 3 §). Pienemmällä liikevaihdolla rekisteriin voi hakeutua vapaaehtoisesti. Rekisteröintiä voi hakea perustamisilmoituksella tai myöhemmin OmaVerossa.
10. Aloita kirjanpito heti. Osakeyhtiö on kirjanpitovelvollinen myös rekisteröintiä edeltävästä toiminnastaan (kirjanpitolaki 1:1), joten myös perustamiskulut kirjataan.

6. Osinko vai palkka

Osakeyhtiön omistaja voi nostaa varoja palkkana, osinkona tai molempina. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu ja saajalleen ansiotuloa. Listaamattomasta osakeyhtiöstä saadun osingon verotus riippuu osakkeiden matemaattisesta arvosta eli käytännössä yhtiön nettovarallisuudesta (tuloverolaki 33 b §, säännöt vuonna 2026):

• Osingon osa, joka vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 %:n vuotuista tuottoa: 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata. Kun tällaisia osinkoja kertyy vuodessa yli 150 000 €, ylittävästä osasta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata.
• 8 %:n tuoton ylittävä osa osingosta: 75 % on ansiotuloa, jota verotetaan progressiivisesti, ja 25 % verovapaata.

Palkan ja osingon toimiva suhde riippuu muista tuloistasi ja yhtiön nettovarallisuudesta, joten se kannattaa laskea vuosittain kirjanpitäjän kanssa. Lue lisää: osingonjako vai palkka.

7. Vastuut ja velvoitteet osakeyhtiössä

Osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista (osakeyhtiölaki 1:2). Hallituksella on kuitenkin omat vastuunsa:

• Hallitus vastaa siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty (6:2).
• Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän aiheuttaa tahallaan tai huolimattomuudesta rikkomalla huolellisuusvelvoitettaan, osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä (22:1).
• Jos hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, sen on viipymättä tehtävä kaupparekisteriin ilmoitus osakepääoman menettämisestä (20:23). PRH:n käsittelymaksu on 55 €.

Osakeyhtiön tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (kirjanpitolaki 3:6), ja veroilmoitus on annettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta.

8. Osakeyhtiön hallinnolliset velvoitteet

Osakeyhtiöllä on enemmän hallintoa kuin toiminimellä:

• Varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (osakeyhtiölaki 5:3). Siinä vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään voiton käytöstä ja vastuuvapaudesta.
• Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja (5:23). Osakkeenomistajat voivat myös päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta yksimielisesti ilman kokousta, jolloin päätös kirjataan, päivätään, numeroidaan ja allekirjoitetaan (5:1).
• Hallituksen kokouksista laaditaan pöytäkirja (6:6).
• Kirjanpito on kahdenkertainen (kirjanpitolaki 1:2), ja vuosittain tehdään tilinpäätös ja veroilmoitus 6B.

Kirjanpidon, tilinpäätöksen ja veroilmoituksen voi antaa tilitoimiston hoidettavaksi. Mitä siihen kuuluu ja mitä se maksaa, on koottu sivulle kirjanpito pienelle osakeyhtiölle. Yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset tekee yhtiö itse.